Karjalanpalautus ja Sosialidemokratia - osa 2/3
(osa 1/3 on julkaistu viikko sitten tällä sivustolla)

Lainausmerkeissä olevat kohdat ovat Suomen Sosialidemokraattisen puolueen Periaateohjelmasta vuodelta 1999.

Hallitus ja eduskunta normittavat kansalaisten moraalia.



"Lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä ristiriitojen ratkaisemiseksi."

Kansainvälisten lakien ja sopimusten mukaan maat kuuluvat aina niiden alkuperäisille omistajilleen - vaikkakin olisivat miehitettyinä. Ei siis pidä ihmetellä, että on ristiriitoja - että miksi ryssä on yhä ryssä. Lakia ja sopimuksia ei ole siis käytetty edistyksen välineinä.


"Kokiessaan yhteisön omakseen, kansalaiset ottavat vastuuta sen kehityksestä ja yhteisö menestyy."

Suomessa ihmisten välinpitämättömyys on kasvanut eli yhteisöllisyyden tunne on vähentynyt. Se johtuu kasvatuksesta. Samalla kun annamme vaikkapa puoli miljardia euroa nuorten ulkomaalaisten elättämiseen - niin poistamme saman summan oman maamme vanhusväestöltä. Kansalaiset - alistetut - eivät uskalla ottaa vastuuta omistaan, koskapa eivät enää koe - yleensä alitajuisesti - yhteisöä omakseen. Ja juuret löytyvät kansakunnan omasta historiasta. Omien kansanedustajiemme - "vanhempiemme" - alistuvuuteen ohjaavasta esimerkistä.



"Jokaisella on vastuu kykyjensä mukaan puuttua tapahtumiin."
Samalla kun KOSA:n (ent. Karjalanpautus) kannattajia syyllistetään menneisyyteen juuttumisesta, niin samalla kuitenkin Demarien Periaateohjelmassa nimenomaan kannustettaan puuttumaan vääryyksiin. Paitsi. Ellei ihmisten kotien ryöstämistä koetakaan vääryytenä. Enää. Tai, että asia on vääryys vain silloin, kun Demarit sen itse vääryydeksi nimeävät.


Jatkuu viikon kuluttua. Jos Luoja suo ja Allah antaa eikä Buddha pahaksi pane, Hindua ja muita jumalia unohtamatta. Eikä Isoveli sivujamme kyberoi.
(KOSA = Koko Suomen Asia)